Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perinteinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perinteinen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. helmikuuta 2017

TERVEELLISET RUNEBERGIN TORTUT



Heippa tyypit! Viime postauksesta on päässyt vierähtämään jonkin verran aikaa (allekirjoittaneella on edessään koettelemus nimeltään ylppärit, jotka nappaavat ison osan energiavarastoista) mutta täällä ollaan taas! Toivottavasti uusi vuosi on pyörähtänyt kaikilla mukavasti käyntiin huolimatta noista ihanan harmaista ja koleista sääoloista. Kyllä se kevät sieltä kohta tulee ja sitä odotellessa voi itseään piristää leipomalla aivan ihania Runebergin torttuja, joista olen kehittänyt terveellisemmän version.

Tykkään testailla miten perinteiset leivonnaiset muuntuvat terveelliseen muotoon. Jos terveellisempi versio ei mielestäni yllä klassikon tasolle, nautin mielummin siitä kunnon herkusta kuin tuotoksesta, joka on vähän sinnepäin. Usein kuitenkin reseptitestailut tuottavat tulosta ja lopputuloksena on super herkullinen herkku, joka saa myös voimaan hyvin. Kunnon sokeri-, vehnä-, ja voiähkyt on välillä ihan okei mutta jatkuvalla herkuttelulla tulee helposti aika vetämätön olo.

Nämä Runebergin tortut ovat niitä perinteisiä terveellisempiä mutta kuitenkin todella herkullisia. Resepti on maidoton ja gluteeniton, joten ne soveltuvat hyvin moneen eri ruokavalioon. Mikäli ehdit, valmista hillo itse vadelmista ja chiansiemenistä mutta kiiressä kaupan hillot toimii oikein loistavasti (myös hyviä sokerittomia hilloja löytyy kaupoista)



Terveelliset Runebergin tortut GL, M (n. 6 kpl)

2 kananmunaa
1 dl makeutusta (kookossokeri, hunaja, vaahterasiirappi tms)
1 dl kookosmaitoa 
1 dl mantelirouhetta
1,5 dl mantelijauhetta
1,5 dl kaurajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl neilikkaa + kanelia + kardemummaa
1/2 tl pomeranssia + inkivääriä
ripaus suolaa

amaretto likööriä (alkoholiton: manteliaromi)
vettä
(makeutusta)

pussi pakkasvadelmia
2 rkl chiansiemeniä

turkkilaista jogurttia tai kookoskermaa
makeutusta (kookossokeri, hunaja, vaahterasiirappi tms)

Lämmitä uuni 190 asteeseen.

Vatkaa kananmunat ja makeutus vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään erillisessä kulhossa. Lisää kuivat aineet munavaahdon joukkoon vuorotellen kookosmaidon kanssa. Lusikoi taikina öljyttyihin muotteihin. Paista noin 20-25 minuuttia.

Hilloa varten keitä pakkasvadelmia, kunnes suurin osa nesteestä haihtuu. Lisää chiansiemenet ja anna tekeytyä jääkaapissa noin tunnin ajan.

Kostuta jäähtyneet tortut likööri-vesi seoksella (halutessasi makeuta kostutusseos)

Lusikoi torttujen päälle hilloa ja koristele makeutetulla jogurtilla.

Herkullista Runebergin päivää!




keskiviikko 7. joulukuuta 2016

PIPARKAKUT


Nyt on se aika vuodesta, kun ulkona on pilkkopimeää mutta ympärillä tunnelmallisia valoja ja kynttilöiden lämmintä hehkua. Punaisia joulutähtiä pöydillä ja kuuma glögimuki kädessä. Taustalla soi Sinatran Winter wonderland ja olo on ihmeellisen ihastunut. Tää vuodenaika on aina ollut mulle maaginen ja kuljen nimellä joulufanaatikko. Rakastan joulun tunnelmaa ihan yli kaiken ja joulu on mulle vuoden tärkeintä aikaa. Ja mikä parasta - jouluna saa leipoa vaikka joka päivä! Joulun aikana ei ole päiviä, joina uunista ei vaeltaisi ihanat aromikkaat jouluiset tuoksut. Blogin puolella luvassa on kaikkia ihania jouluherkkuja - tryffeleitä, glögi-puolukka kakku, terveellisempi taatelikakku, joulumakeiset, piparkakku cupcakes ja muutama muu herkullinen resepti. Mutta aloitetaan siitä perinteisestä joulun herkusta, nimittäin piparkakuista.

Valtaosa päätyy käyttämään pakkasosaston valmis piparkakkutaikinoita, vaikka itse tehty ei ole haastava, eikä se vie paljon aikaa! Taikina tehdään jo edellisenä päivänä jääkaappiin maustumaan ja kovettumaan ja lopputulos on niin paljon parempi kuin kaupan taikinasta tehdyt.

Mun lempipiparit on ohuita ja rapsakoita, päädyn aina valikoimaan ne kaikista tummimmat ja ohuimmat piparkakut. Jotkut taas vannoo paksujen ja pehmeiden piparkakkujen nimeen ja tässäkin voit toimia oman maun mukaan - jos olet kuin minä, kauli taikinasta hieman ohuempi ja paista pipareita minuutti-pari kauemmin (muista kuitenkin vahtia pipareita kuin haukka, koska ne muuntuvat täydellisen rapeista palaneiksi todella nopeasti). Jos suosit pehmeämpää keksiä, paista hieman vähemmän aikaa tai kauliessa jätä paksuutta muutama milli enemmän.

Valmiit piparit voi koristella mieluisakseen pikeerillä ja erilaisilla koristeilla - itse rakastan tuota koristeluosuutta. Meillä on perheenä traditiona pikkujouluissa käyttää iso osa illasta pipareiden leipomiseen ja koristeluun joulumusiikin taustalla soidessa. Vaikka koristelu onkin mieluisaa, en pikeerien mausta pidä niin paljon, joten jätän aina osan pipareista ilman koristeita. Mutta tästä taikinasatsista tulee niin paljon keksejä, että koristeltavaa kyllä riittää, vaikka osan jättäisikin paljaiksi! Mutta nyt pitkien alkusanojen jälkeen reseptin pariin.


Piparkakut

1 1/2 dl siirappia
2 dl sokeria
250 g voita
3 tl kanelia
3 tl inkivääriä
3 tl pomeranssin kuorta
2 tl neilikkaa
2 munaa
2 tl soodaa
noin 8 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa

Kiehauta siirappi, sokeri, voi ja mausteet kattilassa. Anna seoksen jäähtyä kunnolla.

Vatkaa kananmunat yksitellen jäähtyneen seoksen joukkoon. Kääntele joukkoon jauho-sooda-suolaseos. Kääri taikina kelmuun ja anna kovettua jääkaapissa yön yli. 

Kauli taikina jauhoitetulla pöydällä ohueksi levyksi ja ota muotilla erilaisia piparkakkuja. 

Paista 175 asteessa 10-15 minuuttia riippuen pipareiden paksuudesta.



maanantai 7. marraskuuta 2016

KORVAPUUSTIT



Jos pitäisi valita jokin suomalaisuutta hehkuva leivonnainen, niin mielestäni se olisi ehdottomasti pulla. Rakastan kaikkea pullaa - perinteisiä pikkupullia, voisilmäpullia, bostonkakkua, vaniljatäytteisiä pitkoja mutta pakko myöntää, että korvapuusti on kuitenkin se ehdoton ykkönen. Oon ehkä vähäisen kanelifanaatikko, joka juontaa juurensa rakkaudesta joulunaikaan. Aina kun haistaa ja maistaa kanelin tulee sellainen ihanan lämmin ja tuttu fiilis.

Täydellinen pullataikina on rakkaudella vaivattu, täydellisesti maustettu (suolaa ja kardemummaa tulee olla), kärsivällisyydellä kohotettu ja pehmeäksi paistettu. Taikinan kanssa ei saa kiirehtiä. Täytteeseen kunnon kerros pehmeää voita, ripaus sokeria ja paaljon kanelia. Mun mielestä täydellinen korvapuusti on sisältä ihanan mehevä ja pehmoinen ja pinnalta hiukan rapsakka.

Pullantuoksuista kotia ei voita mikään joten suosittelisin siirtymään äkkiä keittiön puolelle. Pullan leipominen on ehkä myös yksi rentouttavimmista asioista mitä voi tiedän.


Perinteiset korvapuustit (noin 15 keskikokoista pullaa)

2,5 dl maitoa
1 kananmuna
1 dl sokeria
reilu 1/2 tl suolaa
reilu 1/2 rkl kardemummaa
25 g tuorehiivaa
noin 8-9 dl vehnäjauhoja 
100 g pehmennyttä margariinia

Täytteeseen:
60 g pehmeää voita
1/2 dl sokeria
3-4 rkl kanelia

(Voiteluun: 1 kananmuna sekoitettuna 1/2 dl maitoa/vettä)

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva nesteeseen. Sekoita joukkoon kananmuna, sokeri ja kardemumma.

Sekoita suola jauhojen joukkoon.

Lisää ensimmäiset 2-3 dl jauhoja taikinaan sekoittaen samalla voimakkaasti puuhaarukalla/lastalla.

Ota kädet käyttöön ja alusta taikinaa lisäämällä jauhoja vähitellen. Lisää alustamisen loppuvaiheessa rasva.

Vaivaa pullataikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista ja alustajan käsistä - ole kärsivällinen, koska kunnon vaivaaminen takaa pehmeämmän pullan, joka kohoaa kauniisti.

Kohota pullaa mahdollisimman vedottomassa ja lämpöisessä paikassa noin tunnin verran tai kunnes se kohoaa kaksinkertaiseksi.

Lämmitä uuni 200 asteeseen.

Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä pinnalle pehmeä rasva ja ripottele päälle sokeri ja kaneli. Kääri tiukalle rullalle. Leikkaa terävällä veitsellä vinottain kolmikulmaisia paloja.
Nosta palat pystyyn leivinpaperille kapea kohta ylöspäin.

Paina jokainen pala keskeltä alas niin. että pullaan muodostuvat ‘korvat’.

Peitä liinalla ja anna kohota kaksinkertaisiksi - reilu puoli tuntia.

Voitele munamaito/munavesi seoksella ja ripottele päälle raesokeria. Paista noin 15-20 minuuttia riippuen pullien koosta.

Nauti lämpiminä kylmän maitolasin tai kahvikupposen kera.


tiistai 1. marraskuuta 2016

CRÉME BRÛLÉE


Jos pitäisi valita yksi jälkiruoka Ranskalaisen keittiön aarteista niin mun valinta olisi créme brûlée. Tämä herkkua voisi kutsua jopa jumalaiseksi. Samettinen ja suussa sulava vaniljalla maustettu vanukas yhdistettynä rapsakkaan ja paahteiseen kuoreen. Halleluja. Tää on se jälkkäri, jolla tehdään vaikutus.

Créme brûléellä on ihan turhaan vaikean jälkiruoan maine. Vesihauteessa paahdettava vanukas on itse asiassa todella simppeli mutta vaatii hieman kattilan ääressä kyttäämistä ja pienen apuvälineen - nimittäin kaasupolttimen alias touhottimen/tohottimen (miksi ikinä sitä teillä kutsutaankaan). Mikäli aiot créme brûléetä ahkerasti valmistaa suosittelen tekemään investoinnin kyseiseen kapistukseen, koska huolimatta monien reseptien väitteistä grillivastuksen käytön toimimisesta, ei se musta aja täysin samaa asiaa. Yleensä auttamatta vanukas pääsee kuumenemaan liikaa ja lopputuloksesta ei tule niin täydellistä kuin touhottimen kanssa.

Omasta mielestäni vanilja kuuluu créme brûléeseen - tästäkin asiasta voi kiistellä mutta mulle ne pienet vaniljansiemenet vanukkaan joukossa ovat must.


Créme brûlée (4 annosta)

1,5 dl täysmaitoa
1,5 dl kermaa (vispi/kuohu)
1 iso vaniljatanko
5 keltuaista
0,5 dl sokeria

ruokokidesokeria paahtoon

Lämmitä uuni 150 asteeseen.

Kaada maito, kerma, puolet sokerista ja vaniljatangon siemenet ja tanko kattilaan. Kuumenna matalalla lämmöllä sekoitellen kiehumispisteeseen mutta älä anna kiehahtaa. Ota kattila pois liedeltä.

Vatkaa keltuaiset lopun sokerin kanssa vaaleaksi vaahdoksi. Kaada kerma-maitoseos keltuaisvaahdon joukkoon jatkuvasti sekoittaen pienissä erissä.

Aseta brûlée vuoat isoon uunin kestävään astiaan/vuokaan. Kaada vettä uuniastiaan brûlée vuokien puoliväliin asti (varo ettei vettä joudu vanukasseoksen joukkoon). Paista 30-35 minuuttia (vanukkaiden keskusta saa olla hieman “hyllyvä”).

Anna jäähtyä huoneenlämpöisiksi ja siirrä sitten jääkaappiin vähintään 4 tunniksi.

Ripottele pinnalle ruokokidesokeria ja paahda varovaisesti kaasupolttimella.

Tarjoile heti kun sisus on vielä kylmä ja pinta lämmin.